Työturvallisuusrikos ja laiminlyönti

Kriminalisoitu teko voidaan toteuttaa kahdella tavalla, joko aktiivisesti toimimalla tai laiminlyömällä. Aktiivista toimintaa, jotka on kriminalisoitu, ovat esimerkiksi raiskaaminen, juopuneena ajaminen ja varastaminen. Tällaiset tekemisrikokset yksinkertaisesti kieltävät henkilöä tekemästä asioita ja niihin voivat syyllistyä kuka tahansa ihminen. Tästä poikkeuksena ovat erikoisrikokset, joiden tekijävastuu on rajattu. Työrikokset kuuluvat tähän erikoisrikosten joukkoon, jossa rikoksen tekijänä voi olla vain sellainen henkilö, jolla on lain edellyttämä vastuuasema tai muu vastaava vastuun perustava ominaisuus.

Laiminlyönnissä on kyse siitä, mihin henkilön odotetaan ryhtyvän. Odotukset perustuvat joko oikeussääntöihin tai tavanomaisiin odotuksiin. Jotta laiminlyönnistä voidaan rangaista, edellyttää se tekijältä kykyä ja tilaisuutta täyttää toimimisvelvollisuus. Laiminlyönnissä on siis kyse siitä, että tekijä ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin uhkaavan oikeushyvän loukkaamisen tai vaarantamisen poistamiseksi.

Laiminlyönnin rangaistavuudesta säädetään rikoslaissa (RL 3:3). Laiminlyönti on rangaistava teko, mikäli se nimenomaan määrätään rikoksen tunnusmerkistössä. Laiminlyönnistä voidaan rangaista myös sellaisissa tapauksissa, joissa jätetään estämättä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntyminen, vaikka siihen olisi ollut erityinen velvollisuus. Tämä velvollisuus syntyy esimerkiksi viran, toimen tai aseman mukaan. (RL 3:3.2)

Työturvallisuusrikoksessa on useimmiten kyse laiminlyönnistä. Työturvallisuusrikoksen rangaistavuus edellyttää rikoslain (RL 47:1) mukaan, että teko tai laiminlyönti on ollut tahallinen tai tuottamuksellinen. Tahallisuuden ja tuottamuksen arviointi laiminlyönnin osalta on tarpeen lähinnä rangaistusseuraamuksen vakavuuden kannalta katsoen; mikäli laiminlyönti katsotaan tehtäneen tahallisesti, rangaistus voi olla ankarampi kuin tuottamuksellisessa laiminlyönnissä. Mikäli työnantaja tai tämän edustaja ei noudata työturvallisuutta koskettavia säännöksiä, on säännösten noudattamisen laiminlyönti siten rangaistavaa. Laiminlyönnin kannalta on merkityksetöntä, mitä henkilö tekee, ennemminkin kyse on siitä mitä tämä jättää tekemättä. Jotta laiminlyönnin rankaisemisen kynnys ylittyy, katsotaan, että tekijällä on ollut kyky ja tilaisuus täyttää tälle asetettu toimimisvelvollisuus. Tämä on syy, miksi esimiehen usein todetaan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen. Tämä on myös asia, joka avautuu liian harvoin esimiesasemassa olevalle henkilölle. Kun on valtaa, tällöin on myös vastuuta.

Lähteet:

Rikoslaki 3 luku 3 § ja 47 luku 1 §

Nuutila, Ari-Matti: Rikosoikeudellinen huolimattomuus. Jyväskylä 1996.

Nuutila, Ari-Matti: Rikoslain yleinen osa. Jyväskylä 1997. Lakimiesliiton kustannus.

Frände, Dan: Yleinen rikosoikeus. Helsinki 2005.

Kuva Morguefile